Rahatehtävät

1.Velka voi syntyä monella tavalla. Tavallisin tapa velan syntymiselle on sopimus. Sopimuksen ohella velka voi perustua myös vahingonkorvaus-, vero- tai elatusvelvollisuuteen.
Tavallisin tapa velkaantua on sopimus. Lainojen ja muiden luottojen – esimerkiksi asuntolainojen tai pikavippien – lisäksi myös monet muut sopimukset ovat velan ottoa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• osamaksukauppa
• asunnon vuokraaminen
• internet-yhteyden hankkiminen
• sähkösopimus

Kaikkia sopimuksia, joissa sitoudutaan myöhemmin tapahtuviin maksuihin, voidaan pitää velkaantumisena.
2. Velka pitää maksaa riippumatta millä tavoin se on syntynyt. Jos velkaa ei maksa ajoissa, se peritään tarvittaessa pakolla. Velan perimisestä aiheutuu kuluja. Erityisesti sopimukseen perustuvissa veloissa kulut voivat olla suuret, varsinkin pienissä veloissa jopa suuremmat kuin itse velka. Nämä kulut tulevat velallisen maksettaviksi.

3. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monella tavalla. Monet yritykset tarkistavat mahdollisten asiakkaidensa luottotiedot ennen kuin tekevät heidän kanssaan sopimuksia.

4.Talouden hallintaa auttaa, kun tekee taloussuunnitelman, jossa merkitään käytettävissä olevat tulot ja elämiseen sekä asumiseen liittyvät menot. Näin voi etukäteen arvioida kuinka paljon rahaa on käytettävissä pakollisten, kiinteiden menojen jälkeen kuukausitasolla.

5.

1.  Sammuta valot lähtiessäsi kotoa tai ollessasi huoneesta pidemmän aikaa poissa. Sammuta valot, kun poistuu huoneesta yli 10 minuutiksi.
2.  Sulje aina laitteet, joita et käytä. Myös valmiustila kuluttaa yllättävan paljon sähköä.
3. Suosi joukkoliikennettä jos se on mahdollista. Sarjalippu tai kausikortti tulee edullisemmaksi jos liikut säännöllisesti. Muista selvittää mahdolliset alennuksesi.
4. Tee ostoslista ennen kauppaan menoa, silloin ostat sitä mitä tarvitset.
5. Vältä puheluja maksullisiin palvelunumeroihin ja osallistumista erilaisiin kilpailuihin ja äänestyksiin. Puhelimeen voi asentaa eston, jolloin siitä ei voi soittaa maksullisiin numeroihin.

Sanaton viestintä: ilmeet

Ilme on ihmisen kasvojen lihasten aikaansaama tunteen ilmaus. Ilmeet ovat non-verbaalista viestintää, ja yksi ihmisen tärkeimmistä sosiaalisen kommunikoinnin tavoista. Myös muilla nisäkkäillä on todettu ilmeisiin perustuvaa viestintää. 

Ihmiset tunnistavat tietyt ilmeet kulttuuritaustastaan riippumatta. Tyypillinen helposti tunnistettava ilme on esimerkiksi viha. Toisaalta joitakin ilmeitä, kuten kauhua ja inhoa, voi olla vaikeaa erottaa toisistaan.

 

 kuvat osoitteesta: https://fi.pinterest.com/search/pins/?q=faces&rs=remove&0=faces|typed&remove_refine=anger|typed
 
Mikroilme on hyvin lyhytkestoinen, vain sekunnin murto-osan kestävä kasvonilme. Mikroilmeet ovat tahdosta riippumattomia, ja ne ilmentävät sellaisia tunteita, joita ihminen ei halua paljastaa. Mikroilmeitä on vaikea havaita keskustelutilanteessa, mutta niiden tunnistaminen helpottuu videokuvan ja tietokoneanalyysin avulla.

Ihminen pystyy muodostamaan eri ilmeitä tahdonvaraisesti, mutta useimmat ilmeet syntyvät tahattomasti ja luonnostaan, sillä ne liittyvät suoraan tunteisiin. Joitakin ilmeitä on lähes mahdotonta peittää.
 tekstin lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilme

Ilmeet ovat yksiä tärkeimmistä viestinnän eleistä, ne kuvastavat millainen olotila tai tunne ihmisellä on. Ihminen voi puhua sanoja jotka ovat ristiriidassa tunteiden kanssa, ja jos silloin ilme näyttää toista kuin sanat, voidaan olettaa että ilme on luotettavampaa kuin puhekieli.

Ulkomailla vieraskielisessä maassa voidaan huomata ilmeitä tutkimalla ihmisten vieraanvaraisuuden tai halveksinnan. 

Ilmeet kertovat paljon, mutta myös ilmeitä voi "feikata". 

Ikärajat

Miksi elokuvilla tai tv-ohjelmilla on ikärajoja?

- Elokuvien ja televisio-ohjelmien ikärajat varoittavat lapsen kehitykselle haitallisista sisällöistä. Ne eivät ole suosituksia, eivätkä kerro mille ikäryhmälle ohjelma on suunnattu. Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, jonka tarkoitus on suojella lapsia.

Kuinka ikärajat annetaan?

-  Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö on kouluttanut lukuisia kuvaohjelmaluokittelijoita arvioimaan elokuvien ja televisio-ohjelmien sisältöjä. 

päihteet

 Kuvaohjelma saa ikärajan voimakkaimmin haitalliseksi arvioidun sisällön mukaan. 

Ahdistus

väkivalta

Millaisia symboleita käytetään ja mitä ne tarkoittavat?

väkivalta

Mitä eroa on elokuvien ja digitaalisten pelien ikärajoissa?
- PEGI huomioi pelien ikärajoja määriteltäessä väkivallan, seksin, ahdistavuuden ja päihteiden käytön lisäksi myös alastomuuden, syrjinnän, uhkapelaamisen ja kiroilun.

 

 lähde: ikärajat.fi

 Oma mielipiteeni ikärajoista

 Mielestäni ikärajoilla ei ole merkitystä, koska lapset eivät noudata niitä, mikä on mielestäni hyvä asia, koska lapset tottuvat pienestä asti maailman pahuuteen. Lapset jotka eivät nää elämässään minkäänlaista väkivaltaa tai "pahuutta" joutuvat jossain vaiheessa elämässään kuitenkin törmäämään niihin eikä osaa varautua siihen. Mutta lapsista saattaa myös tulla väkivaltaisia itse jos katsovat vaikkapa lasten ohjelmia missä näytetään väkivaltaa, mikä on mielestäni häiritsevää.

Muistan kun pienempänä katsoin lasten elokuvan "Ruohometsän kansa" joka oli silloin K7, olisi voinut ehkä olla vähän vanhemmille suunnattu koska siinä söpöt puput raatelivat toisiaan ja veri lensi, oli aika ahdistava elokuva. Nykyään kyseinen elokuva on muutettu K12 ikärajalle, kommenttein vuoksi.

Vitträskin villat

Huvilakulttuuria ja taiteilijaelämää 1900-luvun alussa.

Sisältö:

Aluksi

Vitträsk

Erämaa taiteilijoiden innoituksen lähteenä

Vitträskin huvilayhteisön synty

Huvilat

Sammangrad

Vitträskin alueen arkkitehteja

Vitträskin huviloiden omistajia vuosina 1900-1920

Viitteet

Lähdeluoettelo

Kuvaluettelo

Henkilöhakemisto


Vitträskin arkkitehteina toimivat Herman Ernst Henrik , Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Georg Hjalmar sunniteli yksityisrakennuksia mm. Vitträskin alueelle Nissalan huvilakokonaisuuden.

Hvitträskissä työskenteli useita piirtäjiä ja arkkitehteja, jotka myös asuivat siellä. Hvitträskin sydän oli ateljee. Taiteilija Eric O.W Ehrström oli merkittävä arkkitehtikolmikon rakennusten metalliosien suunnittelussa. Eric Ehrströmin vaimo Olga Gummerus suunnitteli Vitträskin ruokasaliin lasimaalauksen "Kilpakosijat" vuosina 1904-05.

Vitträskin tyyli on jugendia, kansallisromanttista, Vitträsk sai myös vaikutteita ajan amerikkalaisesta ja englantilaisesta arkkitehtuurista, johon kuuluu mm. Hvittorpin linnamainen päärakennus, sauna ja puutarhurin talo. Vuosina 1901-03 suunniteltuja kohteita yhdistää linnamainen komeus. Samaan aikaan toimisto suunnitteli pienempiä yksityishuviloita joissa kareanismi oli ilmeistä.

Some

Sosiaalinen media

Käytän sosiaalista mediaa päivittäin, selaan facebookia tai instagramia.
 Kuulun ask.fm sivustoon, whatsuppiin, facebookiin ja instagramiin.

Sosiaalisessa mediassa on hyviä ja huonoja puolia. Hyviin puoliin kuuluu se, että ystäviin, sukulaisiin tai tuttuihin keitä ei näe usein, voi pitää yhteyttä. Uutiset liikkuu nopeasti esim. facebookissa. 
Mielestäni somessa on paljon huonoja puolia, "netti kiusaamista" nuorten ja aikuisten keskuudessa. Nettiin ei pitäisi laittaa mitään jota ei halua muiden näkevän, koska surullista mutta totta, netissä leviää kaikki, kunhan vääränlaiset ihmiset ne löytävät. Myöskään ei pitäisi luottaa ihmisiin jotka vaikuttavat epäluotettavilta ,koska muut ihmiset voivat lisätä vaikka mitä koko some-maailman katsottavaksi.

"Nyky-nuorilla" on kauhea hinku saada kuuluisuutta somessa, esimerkiksi laittamalla instagramiin kuvia itsestään alusvaatteissa tai muussa todella paljastavassa vaatteessa. Tarkoitus on nimenomaan saada pojilta huomiota ja lisää seuraajia. Tästä voisin hieman syyttää median tuottamia kauneusihanteita, ja julkkiksia, joista jo lapset saavat "roolimalleja". 

Teknologia kuitenkin kehittyy joten turha tässä valittaa mistään.

On somessa kuitenkin hyviä puolia. Itsekin käytän sosiaalista mediaa päivittäin, ja sillä tavalla olen saanut seurata ihanan ensimmäisen koirani kehitystä syntymästään asti. Koirani muuttaa luokseni tammikuun alussa, ja aion jakaa hänestä kuvia someen myös, omalle instagram tililleni, ehkä jopa tänne opiskelublogiini.
 

Minun oppimiseni

Miten minä opin parhaiten?

 Tietenkin helpointa on oppia jotain mikä itseäni kiinnostaa.
Olen aika nopea oppimaan asioita, jotka kiinnostaa minua, esimerkiksi lukemalla tai tekemällä. 

Tykkään kirjoittaa muistiinpanoja samalla jos luen asioita joita on vaikea muistaa, koska silloin kertaan asiat, ensin luen, ja sitten kirjoitan. 

Kuunteleminen ei ole minun vahvuus oppimisessa, koska keskittyminen on vaikeaa. Jos asiat menevät vähänkin monimutkaisiksi turhaudun enkä jaksa yrittää. 

Vain tekemällä voi oppia tekemään asioita niinkuin piirtämistä, tai akrobatiaa. Olen oppinut piirtämään hyvin, mutta jotkut asiat esim. matikan tehtävät eivät ole ihan niin helppo juttu. Jonkun on oltava koko ajan vastaamassa kysymyksiini ja korjaamassa virheitäni jotta opin hankalia juttuja. 

Oppimistani auttaa se, että toistan asioita, se auttaa myös muistamaan. 

Piirtäminen

Joo, elikkäs oon piirtänyt tosi kauan, ihan jo jostain 3-vuotiaasta asti. Piirtäminen on yks mun tapa ilmaista tunteita ja purkaa niitä. Ja nyt kun oon aloittanut sisustaja-opinnot niin pääsen varmaankin valinnaisissa käyttämään tätä kyseistä "taitoa", esimerkiksi seinämaalauksissa.

Oon tosi kiinnostunut tatuoinneista ja aion ottaa tatuointeja itselleni.

 Tässä on yksi suunnittelemani "tatuointi", josta sain kuulla tatuoija tutultani että se ei käy tatuoinniksi, koska siinä on liikaa yksityiskohtia.

Piirrän usein ihmisten kasvoja, jotta oppisin hahmottamaan kasvonpiirteitä ja muistamaan niitä.
Opiskelin ennen sisustaja alalle pääsyä kosmetologi-alalla, jossa sain hyviä neuvoja piirtämiseen meikkaustunneilla, esimerkiksi miten saada silmät näyttämään siltä että ne ovat lähempänä tai kauempana laittamalla luomivärit oikealla tavalla. Käytän piirtämisessä samaa tekniikkaa kuin esimerkiksi luomivärin laitossa.

Pienempänä matkustimme usein isäni ja siskoni kanssa Ruotsin laivoilla, ja osallistuin joka kerta piirustuskilpailuun. En hävinnyt kertaakaan. Harmi ettei mulla oo kuvia piirustuksista joita oon tehnyt pienempänä. Tykkään katsoa vanhoja piirustuksia, joista näkee kaiken kehityksen.

 Usein jos on ollut huono päivä, rupean piirtämään "tunteitani". En itseni mielestä ole kovin hyvä piirtämään, koska mielestäni aina voi olla parempi jossain asiassa. Piirtämisessä on kuitenkin se hyvä puoli, että mitä enemmän piirtää, sen enemmän oppii. Itse olen oppinut ottamaan mallia toisten käsialasta ja niistä on mukautunut omani. Tietysti käsialani muuttuu jatkuvasti aina kun piirrän mallista, eli silloin kun haluan oppia hahmottamaan jonkun asian mitä en ole vielä koskaan piirtänyt, tai uusista yksityiskohdista.