Some

Sosiaalinen media

Käytän sosiaalista mediaa päivittäin, selaan facebookia tai instagramia.
 Kuulun ask.fm sivustoon, whatsuppiin, facebookiin ja instagramiin.

Sosiaalisessa mediassa on hyviä ja huonoja puolia. Hyviin puoliin kuuluu se, että ystäviin, sukulaisiin tai tuttuihin keitä ei näe usein, voi pitää yhteyttä. Uutiset liikkuu nopeasti esim. facebookissa. 
Mielestäni somessa on paljon huonoja puolia, "netti kiusaamista" nuorten ja aikuisten keskuudessa. Nettiin ei pitäisi laittaa mitään jota ei halua muiden näkevän, koska surullista mutta totta, netissä leviää kaikki, kunhan vääränlaiset ihmiset ne löytävät. Myöskään ei pitäisi luottaa ihmisiin jotka vaikuttavat epäluotettavilta ,koska muut ihmiset voivat lisätä vaikka mitä koko some-maailman katsottavaksi.

"Nyky-nuorilla" on kauhea hinku saada kuuluisuutta somessa, esimerkiksi laittamalla instagramiin kuvia itsestään alusvaatteissa tai muussa todella paljastavassa vaatteessa. Tarkoitus on nimenomaan saada pojilta huomiota ja lisää seuraajia. Tästä voisin hieman syyttää median tuottamia kauneusihanteita, ja julkkiksia, joista jo lapset saavat "roolimalleja". 

Teknologia kuitenkin kehittyy joten turha tässä valittaa mistään.

On somessa kuitenkin hyviä puolia. Itsekin käytän sosiaalista mediaa päivittäin, ja sillä tavalla olen saanut seurata ihanan ensimmäisen koirani kehitystä syntymästään asti. Koirani muuttaa luokseni tammikuun alussa, ja aion jakaa hänestä kuvia someen myös, omalle instagram tililleni, ehkä jopa tänne opiskelublogiini.
 

Minun oppimiseni

Miten minä opin parhaiten?

 Tietenkin helpointa on oppia jotain mikä itseäni kiinnostaa.
Olen aika nopea oppimaan asioita, jotka kiinnostaa minua, esimerkiksi lukemalla tai tekemällä. 

Tykkään kirjoittaa muistiinpanoja samalla jos luen asioita joita on vaikea muistaa, koska silloin kertaan asiat, ensin luen, ja sitten kirjoitan. 

Kuunteleminen ei ole minun vahvuus oppimisessa, koska keskittyminen on vaikeaa. Jos asiat menevät vähänkin monimutkaisiksi turhaudun enkä jaksa yrittää. 

Vain tekemällä voi oppia tekemään asioita niinkuin piirtämistä, tai akrobatiaa. Olen oppinut piirtämään hyvin, mutta jotkut asiat esim. matikan tehtävät eivät ole ihan niin helppo juttu. Jonkun on oltava koko ajan vastaamassa kysymyksiini ja korjaamassa virheitäni jotta opin hankalia juttuja. 

Oppimistani auttaa se, että toistan asioita, se auttaa myös muistamaan. 

Piirtäminen

Joo, elikkäs oon piirtänyt tosi kauan, ihan jo jostain 3-vuotiaasta asti. Piirtäminen on yks mun tapa ilmaista tunteita ja purkaa niitä. Ja nyt kun oon aloittanut sisustaja-opinnot niin pääsen varmaankin valinnaisissa käyttämään tätä kyseistä "taitoa", esimerkiksi seinämaalauksissa.

Oon tosi kiinnostunut tatuoinneista ja aion ottaa tatuointeja itselleni.

 Tässä on yksi suunnittelemani "tatuointi", josta sain kuulla tatuoija tutultani että se ei käy tatuoinniksi, koska siinä on liikaa yksityiskohtia.

Piirrän usein ihmisten kasvoja, jotta oppisin hahmottamaan kasvonpiirteitä ja muistamaan niitä.
Opiskelin ennen sisustaja alalle pääsyä kosmetologi-alalla, jossa sain hyviä neuvoja piirtämiseen meikkaustunneilla, esimerkiksi miten saada silmät näyttämään siltä että ne ovat lähempänä tai kauempana laittamalla luomivärit oikealla tavalla. Käytän piirtämisessä samaa tekniikkaa kuin esimerkiksi luomivärin laitossa.

Pienempänä matkustimme usein isäni ja siskoni kanssa Ruotsin laivoilla, ja osallistuin joka kerta piirustuskilpailuun. En hävinnyt kertaakaan. Harmi ettei mulla oo kuvia piirustuksista joita oon tehnyt pienempänä. Tykkään katsoa vanhoja piirustuksia, joista näkee kaiken kehityksen.

 Usein jos on ollut huono päivä, rupean piirtämään "tunteitani". En itseni mielestä ole kovin hyvä piirtämään, koska mielestäni aina voi olla parempi jossain asiassa. Piirtämisessä on kuitenkin se hyvä puoli, että mitä enemmän piirtää, sen enemmän oppii. Itse olen oppinut ottamaan mallia toisten käsialasta ja niistä on mukautunut omani. Tietysti käsialani muuttuu jatkuvasti aina kun piirrän mallista, eli silloin kun haluan oppia hahmottamaan jonkun asian mitä en ole vielä koskaan piirtänyt, tai uusista yksityiskohdista.

Tyylikausia

UUSGOTIIKKA

Uusgotiikka eli neogotiikka on arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus, joka kuuluu 1800-luvun kertaustyyleihin. Se yritti elvyttää myöhäiskeskiaikaisen gotiikan mukailemalla sen muotoja. Uusgotiikan juuret ovat lähinnä 1700-luvun Englannissa, ja se kukoisti 1800-luvulla. Uusgoottilaiseen arkkitehtuuriin kuului erityisesti goottilaisen muotokielen ja ornamentiikan elvyttäminen holviruoteina, suippokaarisina torneina ja ruusuikkuna-aiheina.
 Uusgoottilaista sisustusta käytettiin lähinnä kirjastoissa, herrainhuoneissa ja biljardisalongeissa. Uusgoottilaisissa tuoleissa oli korkeat ja suippokaariset selustat, ja kaappien ovipinnoissa kirkon ikkunat mieleen tuovia kaarilinjoja. Kaapeissa ja kaappikelloissa käytettiin porrastettuja päätyjä, jotka koristeltiin tornimaisilla ulokkeilla. Rottinkikalusteissa uusgotiikka oli erityisen suosittua, koska rottinkia on helppo taivuttaa kaarimuotoon.


Uusgotiikka Suomessa

Suomalaista uusgotiikkaa edustavat muun muassa Georg Theodor von Chiewitzin Helsingin Ritarihuone (1861) sekä Carl Axel Setterbergin Vaasan hovioikeuden talo (1861) ja kirkko (1867). Erityisesti uusgotiikka näkyykin lukuisissa kirkoissa. Sitä sovellettiin muussakin rakentamisessa, kuten Kolkanniemen pappilassa Saarijärvellä. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun Carl Ludvig Engel suunnitteli Turun tuomiokirkon korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden 1827 suurpalon jälkeen.








Turun tuomiokirkko.







 Uusgotiikkaa edustaa myös Westminsterin palatsi eli Britannian parlamenttitalo Lontoossa.

  Uusgoottilaisia rakennuksia Lontoossa.


lähde:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusgotiikka#Arkkitehtuurissa

UUSRENESANSSI
 Uusrenessanssi oli rakennus- ja sisustustaiteessa sekä taideteollisuudessa 1800-luvun jälkipuolella esiintynyt kertaustyyleihin kuulunut suuntaus. Tyyli sovelsi renessanssille ominaisia muotoja ja tyylipiirteitä. Joita oli geometristen muotojen käyttö ja tiukka kerrosjako. Rakennuksen eri osien tuli olla harmonisessa suhteessa toisiinsa ja muodostaa tasapainoinen esteettinen kokonaisuus. Tämä saavutettiin mm. perspektiivikokeilujen kautta. Tyypillisiä varhaisrenessanssin rakennuksia olivat kuutiomaiset kupolilla katetut keskeisrakennukset, lähinnä kirkot. Esikuvina pidettyjen antiikin Rooman rakennusten mukaisesti varhaisrenessanssissa käytettiin paljon pyörökaaria, roomalaisia pylväitä ja päätykolmioita. Myös kupolin huipulla olevat pienikokoiset tornit, laterniinit, ja avoimet pylväshallit, loggiat, kuuluivat varhaisrenessanssin arkkitehtuuriin.


Uusrenessanssin edustajia Suomessa olivat muun muassa arkkitehdit:

• Frans Anatolius Sjöström (1840–1885),
• Theodor Höijer (1843–1919),
• Gustaf Nyström (1856–1917),
• Axel Hampus Dahlström (1829–1882),
• Karl August Wrede (1859-1943),
• Odert Sebastian Gripenberg (1850–1925).

 Grönqvistin talo, Theodor Höijerin Helsingin Pohjoisesplanadille suunnittelema rakennus.



 Aaron Messiah: Villa Ephrussi de Rothschild Nizzassa.

lähteet:  https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/renessanssi/varhaisrenessanssin%20arkkitehtuuri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi

UUSBAROKKI

Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870–1900 (erityisesti 1880–1890) esiintynyt kertaustyyliksi kutsuttu ilmiö, joka ajallisesti sijoittui uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin.
Ranskassa tyylistä käytetään nimitystä Beaux-Arts. Ranskalainen määritelmä sijoittaa Beaux-Arts –tyylin myöhäiseksi uusklassismin ilmentymäksi.

Uusbarokin ja Beaux-Arts -tyylin ominaispiirteinä voidaan pitää seuraavia päälinjoja:

• symmetria
• tilojen hierarkia, joitain tiloja pidettiin jalompina kuin toisia
• enemmän tai vähemmän täydellinen aiempien tyylin hyväksikäyttö ja näiden sekoittaminen
• arkkitehtonisten yksityiskohtien tarkkuus, joka ilmeni pieninä yksityiskohtina
• värityksen moninaisuus, joskin vain eräissä tapauksissa
• rakenteiden monumentaalisuus ja suurisuuntaisuus, joka oli tyypillistä julkisille rakennuksille.

 
 Alkujaan poikakouluksi rakennettu Helsingin luonnontieteellinen museo on harvinainen esimerkki uusbarokista Suomessa.








Osmanien sulttaanille kuulunut Dolmabahçen palatsi rakennettiin eurooppalaiseen uusbarokkityyliin.


  lähde:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusbarokki

Esittely Sibeliuksesta

 

Sibelius

Johan Julius Christian ”Jean” Sibelius oli myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Hänen musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa.
Sinfonioiden ja sinfonisten runojen luojana Sibelius oli 1900-luvun merkittävimpiä.

 Sibeliuksen keskeisimmät teokset ovat hänen seitsemän sinfoniaansa. Sinfonioiden lisäksi hänen tunnetuimmat teoksensa ovat viulukonsertto sekä orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja, Tuonelan joutsen (osa Lemminkäis-sarjaa) ja Valse triste. 

 Suomessa Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta on liputuspäivä, suomalaisen musiikin päivä.
 Sibelius aloitti pianotunnit 7-vuotiaana tätinsä opastuksella. Viululle ja sellolle noin 1881 sävelletty impressiotyyppinen ”Vesipisaroita” on hänen ensimmäisiä sävellyksiään. Lyseoaikana hän alkoi harjoitella viulunsoittoa intohimoisesti ja kävi 16-vuotiaasta alkaen viulutunneilla paikallisen sotilaskapellimestarin luona. Sibeliuksella oli sisaruksia,  Linda ja Christian jotka olivat myös muusisesti lahjakkaita. 


1910-luvun alussa Sibelius teki useita konserttimatkoja ulkomaille. Kohteina olivat muun muassa Göteborg, Riika, Kööpenhamina, Berliini ja Pariisi. Sibeliuksen tähti alkoi vakiintua musiikinhistorian taivaalla. Vuonna 1912 Sibeliukselle tarjottiin Wienin musiikkiakatemian sävellyksen professuuria, josta säveltäjä kuitenkin kieltäytyi. Sibelius ymmärsi, ettei opettaminen ollut hänen ominta alaansa. Sibeliuksen lupavasti alkanut kiertueputki päättyi ensimmäiseen maailman sotaan.

lähde: lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius#Lapsuus_ja_nuoruus
 
 Sibeliuksen äiti syntyi Turussa elokuun 18. päivänä 1841 paikallisen triviaalikoulun rehtorin perheeseen. Hänet kastettiin Maria Charlottaksi ja hän oli syntymäjärjestyksessä perheen toinen lapsi. Isä, Gabriel Borg, oli toisessa avioliitossaan. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli kuollut pitkälti toistakymmentä vuotta aiemmin, samoin kuin avioliitosta syntyneet kolme lastakin. Marian äiti Katarina Juliana oli syntyisin Teristen kartanon Haartmaneja Sääksmäeltä.
 Maria oli vain 20-vuotias avioituessaan jo keski-ikää lähentelevän kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibeliuksen kanssa maaliskuussa 1862. Vastakohtaisuudet ilmeisesti täydensivät toisiaan, sillä avioliitto oli onnellinen, mutta lyhyt. Christian Gustaf kuoli lavantautiin kesällä 1868. Leskelle jäi kaksi lasta, Linda ja Johan (Janne), sekä suoritustilassa oleva kuolinpesä. Christian, perheen kolmas lapsi, syntyi maaliskuussa 1869

Sibeliusten kolmilapsisen perheen nuorin tytär Kirsti kuoli lavantautiin 13. helmikuuta. Aino Sibelius masentui syvästi, ja Jean Sibeliuksen alkoholinkäyttö muuttui nuoruuden railakkaasta juhlimisesta vaarallisemmaksi harrasteeksi. Työntekoa se ei kuitenkaan vielä haitannut.

lähde:  http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/index.html

Sibelius kuoli aivoverenvuotoon Ainolassa 20. syyskuuta 1957 ollessaan 91-vuotias. Sibeliuksen kuoleman vuoksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous vietti hiljaisen hetken. Sibelius haudattiin Suomen valtion kustannuksella rakastamansa Ainolan puutarhaan.

lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius#Lapsuus_ja_nuoruus

                                                   Sibeliuksen vaimo Aino Sibelius.

Kirjastotehtävä

Lähin kirjastoni sijaistsee Myyrmäessä, osoitteessa Paalutori 3.
Aukioloajat: Ma- Pe 9:00 - 20:00. La 10:00 - 16:00 Su -

Tapahtumia:
- Iloisia joululauluja yhdessä

Tapahtumapaikka:Myyrmäen kirjasto / Myyrmäkitalon aula

Tapahtuma-aika:8.12.2015 klo 18:00 - 19:00

Tapahtuma kuvaus;"Tule mukaan Myyrmäen kirjastoon laulamaan yhdessä tuttuja ja uusiakin iloisia joululauluja. Petteri Punakuono, Äidin porsaat ja muut tutut joululaulut virittävät iloiseen joulunodotukseen! Yhteislaulutilaisuuden järjestävät yhdessä Myyrmäen kirjasto ja Vantaan aikuisopisto.
Lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy."

- Suomea suomeksi

Tapahtumapaikka:Myyrmäen kirjasto, Tietopaja, 2. krs

Tapahtuma-aika:7.12.2015 klo 18:00 - 20:00

"Tervetuloa opiskelemaan suomea maanantaisin; sinua auttamassa on monta opettajaa.
Kurssi on tarkoitettu sekä vasta-alkajille kuin jo alkeet osaaville. Opiskelijat ovat eri maista, niin naisia kuin miehiäkin."

- Helenan kirjallisuuspiiri

Tapahtumapaikka:Myyrmäen kirjasto, Tapahtumahuone, 2. krs

Tapahtuma-aika:7.12.2015 klo 16:00 - 17:30 

" Tervetuloa kirjallisuuden ystävien joukkoon keskustelemaan luetuista kirjoista! Martinlaaksosta remontin alta evakossa olevaa kirjallisuuspiiriä ohjaa FL Helena Lassila."

Kirjastossa voi pelata lautapelejä, lukea rauhassa ja käyttää tietokonetta. Kirjastossa on myös lukusali, monitoimitila, näyttelytila, opetustila, ryhmätyötila, sekä työhuone.

Lisätietoja voit lukea osoitteesta helmet.fi.