Tyylikausia

UUSGOTIIKKA

Uusgotiikka eli neogotiikka on arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus, joka kuuluu 1800-luvun kertaustyyleihin. Se yritti elvyttää myöhäiskeskiaikaisen gotiikan mukailemalla sen muotoja. Uusgotiikan juuret ovat lähinnä 1700-luvun Englannissa, ja se kukoisti 1800-luvulla. Uusgoottilaiseen arkkitehtuuriin kuului erityisesti goottilaisen muotokielen ja ornamentiikan elvyttäminen holviruoteina, suippokaarisina torneina ja ruusuikkuna-aiheina.
 Uusgoottilaista sisustusta käytettiin lähinnä kirjastoissa, herrainhuoneissa ja biljardisalongeissa. Uusgoottilaisissa tuoleissa oli korkeat ja suippokaariset selustat, ja kaappien ovipinnoissa kirkon ikkunat mieleen tuovia kaarilinjoja. Kaapeissa ja kaappikelloissa käytettiin porrastettuja päätyjä, jotka koristeltiin tornimaisilla ulokkeilla. Rottinkikalusteissa uusgotiikka oli erityisen suosittua, koska rottinkia on helppo taivuttaa kaarimuotoon.


Uusgotiikka Suomessa

Suomalaista uusgotiikkaa edustavat muun muassa Georg Theodor von Chiewitzin Helsingin Ritarihuone (1861) sekä Carl Axel Setterbergin Vaasan hovioikeuden talo (1861) ja kirkko (1867). Erityisesti uusgotiikka näkyykin lukuisissa kirkoissa. Sitä sovellettiin muussakin rakentamisessa, kuten Kolkanniemen pappilassa Saarijärvellä. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun Carl Ludvig Engel suunnitteli Turun tuomiokirkon korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden 1827 suurpalon jälkeen.








Turun tuomiokirkko.







 Uusgotiikkaa edustaa myös Westminsterin palatsi eli Britannian parlamenttitalo Lontoossa.

  Uusgoottilaisia rakennuksia Lontoossa.


lähde:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusgotiikka#Arkkitehtuurissa

UUSRENESANSSI
 Uusrenessanssi oli rakennus- ja sisustustaiteessa sekä taideteollisuudessa 1800-luvun jälkipuolella esiintynyt kertaustyyleihin kuulunut suuntaus. Tyyli sovelsi renessanssille ominaisia muotoja ja tyylipiirteitä. Joita oli geometristen muotojen käyttö ja tiukka kerrosjako. Rakennuksen eri osien tuli olla harmonisessa suhteessa toisiinsa ja muodostaa tasapainoinen esteettinen kokonaisuus. Tämä saavutettiin mm. perspektiivikokeilujen kautta. Tyypillisiä varhaisrenessanssin rakennuksia olivat kuutiomaiset kupolilla katetut keskeisrakennukset, lähinnä kirkot. Esikuvina pidettyjen antiikin Rooman rakennusten mukaisesti varhaisrenessanssissa käytettiin paljon pyörökaaria, roomalaisia pylväitä ja päätykolmioita. Myös kupolin huipulla olevat pienikokoiset tornit, laterniinit, ja avoimet pylväshallit, loggiat, kuuluivat varhaisrenessanssin arkkitehtuuriin.


Uusrenessanssin edustajia Suomessa olivat muun muassa arkkitehdit:

• Frans Anatolius Sjöström (1840–1885),
• Theodor Höijer (1843–1919),
• Gustaf Nyström (1856–1917),
• Axel Hampus Dahlström (1829–1882),
• Karl August Wrede (1859-1943),
• Odert Sebastian Gripenberg (1850–1925).

 Grönqvistin talo, Theodor Höijerin Helsingin Pohjoisesplanadille suunnittelema rakennus.



 Aaron Messiah: Villa Ephrussi de Rothschild Nizzassa.

lähteet:  https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/renessanssi/varhaisrenessanssin%20arkkitehtuuri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi

UUSBAROKKI

Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870–1900 (erityisesti 1880–1890) esiintynyt kertaustyyliksi kutsuttu ilmiö, joka ajallisesti sijoittui uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin.
Ranskassa tyylistä käytetään nimitystä Beaux-Arts. Ranskalainen määritelmä sijoittaa Beaux-Arts –tyylin myöhäiseksi uusklassismin ilmentymäksi.

Uusbarokin ja Beaux-Arts -tyylin ominaispiirteinä voidaan pitää seuraavia päälinjoja:

• symmetria
• tilojen hierarkia, joitain tiloja pidettiin jalompina kuin toisia
• enemmän tai vähemmän täydellinen aiempien tyylin hyväksikäyttö ja näiden sekoittaminen
• arkkitehtonisten yksityiskohtien tarkkuus, joka ilmeni pieninä yksityiskohtina
• värityksen moninaisuus, joskin vain eräissä tapauksissa
• rakenteiden monumentaalisuus ja suurisuuntaisuus, joka oli tyypillistä julkisille rakennuksille.

 
 Alkujaan poikakouluksi rakennettu Helsingin luonnontieteellinen museo on harvinainen esimerkki uusbarokista Suomessa.








Osmanien sulttaanille kuulunut Dolmabahçen palatsi rakennettiin eurooppalaiseen uusbarokkityyliin.


  lähde:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusbarokki